2020 episodit jatkuu...Fennia ja Apeko "kunnostautuvat"

Viikko sitten huomattiin että mitä ihmettä, tupakeittiön katosta tippuu vettä! Muutama tippa silloin tällöin. Ja vuosi sitten uusitussa mdf-katossa erottuu kostumisen aiheuttamaa turpoamista noin puolen metrin kaistaleella.

Puhelu vakuutusyhtiöön, ja he organisoivatkin korjausfirman tarkastajan paikalle. Kaveri kävi ja päätteli että melko varmasti vuoto tulee yläpohjassa olevasta viemärin tuuletusputken kulmasta, katon läpivientiputki ei näyttänyt olevan ihan kohdallaan, joten todennäköisesti 110mm putkesta valuu kondenssi- ja sadevettä.  Yläpohjassa on kaksi erikorkuista tilaa, ja niiden väliin on asennettu gyproc-levy niin että tupakeittiön osaan ei pääse. Työnjohtajan piti sitten soittaa että milloin tullaan tutkimaan tarkemmin.  

Korjausfirman puhelua ei kuulunut.  Kun vesijuttujen kanssa ei ole syytä aikailla, alkoi tuntua siltä että mitenkähän tämä firma saa isommat asiat hoidettua kun ei yksinkertainen puhelukaan onnistu.  No, pienellä hätistelyllä alkoi tapahtua. Asentaja tuli, puhkaisi kulkuaukon vintille, ryömi tilaan ja totesi että kosteutta on juuri putken kohdalla, mutta ei muualla. Viemärin hajukin tuntui vintillä. Avasi putken eristeet, laittoi putket paikalleen ja teippasi putkieristeet takaisin ja korjasi tuennan. Hyvin tehty!  

Vakuutusyhtiön (Fennia) kanta on, että laajakaan kotivakuutus ei korvaa, koska asennusvirheestä on kysymys. Heidän osuutensa päättyy tähän.

Mammuttia ei enää ole, joten soitto putkifirmaan eli Apekolle.  Jopinpostia sieltäkin. Takuu asennukselle on KAKSI (2) vuotta. Nyt kyllä nyppii, edellisellä kerralla luistelivat myös vastuustaan kuten edellisestä postauksesta näkyy.

Korjattavahan tuo on. Märkää villaa sinne jätetä.  Keittiön korkeus 3,75m joten homma vaatii melkoiset telineet. Mdf-paneelit menevät taas uusiksi melkein 30 neliön alalta. Villojen vaihto on ilmeisesti tehtävä alakautta, eli keittiön joutuu eristämään muovein ja alipaineistamaan ettei pöly ja mahdolliset mikrobit leviä koko kämppään. 

Siltä tuntuu että kyllä tässä kuluttajaa koijataan. Miettikääs että Fennian laaja kotivakuutus ei korvaa asennusvirheestä johtuvia vaurioita! Melkein mikä tahansa putkivika voidaan tulkita asennusvirheestä johtuvaksi. Sama juttu sähköissä, jos jonnekin tulee vaikka oikosulku tai rasia kuumenee huonon kontaktin takia, on sekin tietysti asennusvika.

No entäs sitten vastaavat mestarit...eikö se ole lähinnä vitsi. Mulle on muodostunut sellainen kuva että he vastaavat lähinnä omasta laskutuksestaan.

Jos ostat talon ja myyt sen parin vuoden kuluttua niin vastuusi ulottuu ajallisesti pidemmälle kuin rakentajan!

Vakuutusten osalta tulee kyllä nyt harkintaan tuo vakuutus"turva".  Jos vuotuiset maksut laittaisi vaikka sijoituksiin, kertyisi siitä muutamassa vuodessa aika läjä. Kyllä sillä jo muutaman vuoden jälkeen jotain korjaisikin, tai jos mökin myy niin nostaa käteiseksi.

Pikainen kalkyyli osoitti että kaikkiaan vakuutusmaksuja menee kulkuneuvot mukaan lukien ainakin viitisen tonnia vuodessa, eli luulisi asiakkuuden vakuutusyhtiötäkin kiinnostavan. No ei näköjään kiinnosta. 

Haasteet 2018/2019

On ollut melko rauhallista, mitä nyt viime vuonna pieni vesivahinko. LVI-liike kävi asentamassa karkeasuodin- radon- ja ph-patruunat. Muutaman kk kuluttua todettiin että mitä h... teknisen tilan lattia on märkä!

Suodatinpurkin o-renkaan välistä tihkutti vettä. Eikun soitto LVI:lle, kaveri kävi tiukkaamassa suodattimen ja vuoto loppui. Mutta kosteutta oli imeytynyt jo tilan kahteen gyproc-seinään ja sen takana olevien tilojen vinyylilankkujen alle.  Kutsuttiin vahinkotarkastaja paikalle, joka mittaili kosteuksia ja repi vinyylejä irti melko isolta alueelta, niin pitkälle että tuli kuivaa vastaan.

Vakuutusyhtiö sanoi että ei ole heidän ongelmansa, on asennusvirhe. Samaa sanoi suodatintoimittaja. Asennuksessa pitää kuulemma käyttää rasvaa o-renkaalle (ei ollut paketissa). LVI-liikkeelle reklamoitiin, vaan mitään ei kuulunut. 

Kun kosteutta ei kannata pitkään pitää rakenteissa, leikkasin kostuneet gyprocit pois, villoja en poistanut vaan asetin tuet siten että taakse pääsi ilma hyvin kiertämään. Myös betoninen seinäelementti näytti imenee kosteutta, joten raapattiin pintamaalia sen mitä irtosi, tuli siihen ainakin naarmuja. Sitten pari lämpöpuhallinta liikuttamaan ilmaa pienellä teholla. Vinyylit kuivattiin ja pinottiin odottamaan parempia aikoja. Rakenteet pidettiin avoinna 6-8 kk.  Kun LVI-putiikki ei osoittanut vieläkään kiinnostuksen merkkejä, hain uutta gyprokkia korvasin sillä seinän alaosasta leikatun puolen metrin korkuisen suikaleen. Taakse tuki, kittaus ja maalaus. Hyvä siitä tuli, vaikka selkä-lonkkavaivaiselta etenikin hitaasti.  

Lattiavinyylit saatiin laitettua takaisin aika hyvin, vaikka ladonta menikin "vastakarvaan". Oli onneksi pari pakettia uusiakin jemmassa. Tästä episodista selvittiin omin voimin.

Isoja muutoksia toimittajalla, mutta liian myöhään. Case closed.

Kuulimme muutama kuukausi sitten että Mammutilla oli vaihtunut toimitusjohtaja. Vaimoni otti puhelun ja hänellä olikin hyvä keskustelu rakentavassa hengessä toimarin kanssa. Tuloksena oli että työnjohtaja otti yhteyttä ja lähetti kaverin tekemään tavarantarkastajan pöytäkirjassa mainitut työt!

Kaveri tuli ja tuotapikaa alkoi tulla valmista. Juuttuvista liukuovista hän totesi että tuttu juttu, niiden tiivistämisessä ei saa käyttää polyuretaania vaan mieluummin vaikka ekovillaa. Yläreunasta kehys taipuu pienestäkin paineesta ja ovi jumittaa. Helppo juttu kun tietää mitä pitää korjata, ei mennyt montaa minuuttia kun ovet toimivat moitteetta. Kaikki muut, itseni mukaan lukien, arvioivat että ovi kehyksineen pitää nostaa paikaltaan ja asentaa uudelleen.

Saunan lauteet oli heikosti kiinnitetty, käytännössä paneelin varassa. Ne ja paneelit uusittiin, nyt tuli hyvä. Pesuhuoneen puolella oli jokunen laatta irti, nekin korjattiin.

MDF-sisäkattopaneelien ladontahan oli tyyliä "miten sattuu" ja olohuoneen kolme valaisinpistorasiaa eri paikassa kuin piirroksissa, ja vielä eri linjassa. Ajatus oli että viiston osan panelointi uusittaisiin olohuoneessa niin että ladonta olisi yhteneväinen. Tämä suunnitelma muuttui kun päätyseinän irvistävää hirsipaneelia korjattaessa kaveri irrotti kattolistan ja totesi että MDF:t ovat heikosti kiinni. Yhdellä sormella vetäen pari neliötä tuli alas saman tien. Todettiin että ne oli kiinnitetty viimeistelynaulaimella (tästä kyllä aikanaan tekovaiheessa reklamoitiin toimittajaa, mutta ilman vaikutusta). Kaveri neuvotteli Mammutin kanssa ja lopputulos oli että katot uusitaan. Hyvä juttu koska ne olisivat voineet tulla alas omia aikojaan. Sai viikoksi toisen tekijän messiin, mikä olikin järkevää. Kattojen teko nopeutuu yli tuplasti verrattuna yksin tekemiseen.

Alakerran noin 40 neliöisen huoneen paneelien irrotus kesti kuulemma noin 15 sekuntia, joten siitä voi päätellä että eipä ne kovin lujassa olleet.  Pienempien tilojen katot (wc:t, khh, varastot) päätettiin jättää ajan säästämiseksi ennalleen koska niissä irtoamisriski on pienempi. Eiköhän ne pysy kattolistojen varassa jos ei muuten.

Kuutisen viikkoa meni rempassa. Itse osallistuttiin ahkerasti siirtämällä tavaroita, siivoamalla, maalaamalla seinät (lisäksi pientä kittausta ja hiomista osaan), vahaamalla hirsiä uudelleen, neljä kertaa kävin kaatiksella. Nyt on viikon verran loppusiivottu ja palautettu järjestystä, yöpyminen onnistuu taas.

Pari pikkujuttua jäi vielä tekemättä, mutta kokonaisuutena olemme tässä vaiheessa omalta osaltamme tyytyväisiä.

Uusi toimitusjohtaja sai paljon hyvää aikaiseksi, harmi vain että hän pääsi puikkoihin liian myöhään, nimittäin Kalevassa oli juuri uutinen "Mammuttihirsi-taloja markkinoinut Pohjois-Suomen Hir­si­ta­lo­kes­kus konkurssiin – 40 työpaikkaa vaa­ka­lau­dal­la, noin 100 asiakkaan tilanne auki". Laiva ui jo liian syvällä.

Ja mitäkö tästä opimme...ainakin sen että muiden kokemuksista kannattaa ottaa oppia. Tärkeänä pitäisin myös vastaavan mestarin roolia, kannattaa palkata sellainen joka oikeasti tekeekin jotakin. Vastaavalta mestarilta pitää vaatia jokaisesta työmaalla käynnistä pöytäkirja tarkastuskohteista valokuvin. Sellaisen teko onnistuu nykyisin kännykällä josta sen voi tulostaa pdf:ksi.

Tosin vastaavan mestarin voisi korvata kokonaan sillä että jokaisen työn suorittaja ottaisi valokuvat ja kirjoittaisi aivan lyhyen selityksen. Tällöin työ voisi edistyä eikä tarvitsisi odotella vastaavan mestarin tarkistuskäyntiä. Samalla jäisi talteen dokumentit työvaiheista ja materiaaleista (esimerkiksi maaleista nimi ja värinumero).

Oma nimi dokumentissa voisi kummasti parantaa vastuunkantoa. Nykykäytännössähän tekijällä ei ole mitään vastuuta mistään, toimittajalla on, mutta sinne se katoaa pitkään alihankkijaketjuun. 

Toimittajalla mammuttimaisia vaikeuksia

On käynyt juuri niin kuin oletinkin. Pää pensaaseen ja odotetaan että ikävät asiat menee ohi. Mihinkään viesteihin ei vastata.

Nykyinen mammu on yrityssaneerauksessa eli suojautuvat velkojiltaan. Lisäksi näyttää siltä että on tehty (taas) yritysjärjestelyjä. Ilmeisesti pöytä putsataan ja aloitetaan sama virsi uudestaan.

Juteltiin tässä yhden alihankkijan kanssa, he ovat tehneet asennuksia mammun alihankkijana, ja varsin merkittäviä summia on kanissa. Sinne jää, arvaan. Tai sitten pitäisi ottaa L-tartunta.

Tässä tilanteessa toteaisin että olipa hyvä ettemme teettäneet korjauksia (vielä) ja lähteneet hakemaan korvauksia lakiteitse. Ovat ehtineet varmaan jo järjestää yhtiön haamukuntoon.

Ikävää, että suuri osa talotoimittajista kuuluu L-ryhmään. Sama tyyli näyttää olevan muissakin l-yrityksissä. Nyt kokemusta on jo useammasta yrityksestä, mm. iso kirjanpitoyritys, isännöintiyhtiö ja huoltoyhtiö. Heidän mielestään vika on AINA asiakkaassa, ainakin jos ei ole l-tartuntaa. Ja vikojahan esiintyy, jos työntekijöitä pestataan aate- eikä pätevyysperustein.

Talo- tai mökkihankintaa harkitseville suosittelen kyllä toimittajan taustojen tarkkaa selvittämistä.

Tavarantarkastus tehty...vikaa löytyi

Toimimme mammutin suosituksen mukaan ja otimme virallisen tavarantarkastajan. Paikalle tuli kaksi miestä joilla oli selvästi asiaan otetta. Asiantuntemuksesta ei jäänyt pientäkään epäselvyyttä. Jo aiemmin todetut asiat vahvistettiin, muutama mielessä ollut asia tarkistettiin (esim. yläpohjan tuuletuksen riittävyys joka olikin kunnossa), ja löytyi jokunen uusikin vika.

Esimerkiksi kosteuseristys puuttui lattiasta kaikista muista vesipisteistä kuin saunan pesuhuoneesta. Keittiövesikalusteiden alta pitäisi löytyä eristys tai ainakin järjestely jolla mahdollinen vuoto tulee näkyviin eikä jää rakenteisiin muhimaan. Myös puuhellan etäisyys hormista on hieman vajaa.

Raportti toimitettiin Mammutille ja pyydettiin korjausaikataulua. Ei kuulunut vastausta joten soitettiin perään, saatiin (ihme kyllä) paikalla käynyt henkilö langan päähän ja kommentit: "Tavarantarkastaja on epäpätevä eikä tiedä mistään mitään." ja "Emme tee asialle mitään".  Oma arvioni on että ilmeisesti tavarantarkastaja ei ollut ns. aateveli.

Ilmoitimme tavarantarkastajalle Mammutin kommentit. Jos värin voisi kuulla puhelimessa niin se olisi varmaan tullut selväksi. Aikoi soittaa ja antaa vähän palautetta.  Niin minäkin tekisin ja ehkä vähän enemmänkin.

Saattaa siellä Mammutilla jonkun korvat punoittaa iltapäivän, oli sen verran jämäkkä kaveri tämä tarkastaja.

Mammutti: talossa ei mitään vikaa eikä vuosihuoltoa ole tarvetta tehdä

Episodi jatkuu. Mammutilta pölähti sitten käymään peräti kolmen miehen delegaatio, paikallinen myyntiedustaja, työnjohtaja ja piäkallonpaikalta ilmeisesti toimarista seuraava. Tärkein motiivi käynnille oli tallin perustusten osuus, joka siis on maksettu ME-perustuksille ja vähennettiin Mammutin laskusta, kun siinä kerran luki että "perustus ja päätoimitus".

Käytiin läpi epäkohdat kuten irvistävät nurkkalistat, lämpövuoto parin huoneen nurkassa, mainittiin pohjoisen puolelle muodostuvat jääpuikot (se kielii yläpohjan lämpövuodosta) ja näytettiin kanttihirsien ja hirsipaneelin välinen irvistävä sauma. Eikä terassin alapohjassakaan ole laudoitusta vaikka se piirustuksissa näkyy (lienee turha mainita että hyvitystä siitä ei näy missään). Myös osoitettiin olohuoneen laipiota, sehän on juostenkusten tehty, mdf-lautojen limitystyyli vaihtelee ja valaisimien pistorasiat ovat myös miten sattuu, eivät keskellä eikä suorassa linjassa.

Kolme miestä oli siis paikalla noin 6 tuntia. Vaikutti siltä että asiat hoidetaan kuntoon. Hiljaista oli reilun viikon verran, sitten Ylikiimingistä tuli puhelu, se eteni ok, sitten puhelun taustalta kuului jotakin komentoja ja sitten sävy muuttui: "Talo on täysin valmis eikä siinä ole mitään korjaustarpeita".

Suosittelivat tavarantarkastajaa, tekevät toimenpiteitä vasta sen pohjalta.

Erikoisinta oli kommentti että "myyjän puheet eivät velvoita toimittajaa mitenkään" (tästä on myös kirjallinen dokumentti). Sehän tarkoittaa suomeksi sitä että myyjä voi valehdella mitä tahansa kunhan vaan saa asiakkaan nimen sopimukseen. Mieluiten tietysti tyhjään paperiin jonka voi sitten täydentää oman maun mukaan (kuten aloituskokouspöytäkirjankin).

Tilausvahvistuksessa lukee selvästi että seinät ovat kanttihirttä. Hirsipaneelia ei mainita.  Mielenkiintoista nähdä että noudatetaanko tuota paperia vai ei. Kyllä ne perustukset voidaan hyvin maksaa toiseen kertaan, heti kun hirsipaneelit on vaihdettu kanttihirsiin kuten tilausvahvistuksessa on määritelty. Samallahan se korjaantuu laipiokin kun rakennus huputetaan ja puretaan tasakertaan asti.

On myös kohtalainen lista muita asioita joista vaaditaan hyvitys täysimääräisenä jos sille linjalle lähdetään, mainittakoon vaikkapa ulkoportaat (jotka kuuluvat muuttovalmiiseen taloon, siitä on ainakin yhdessä tapauksessa käräjäoikeuden päätös olemassa), ja viivästyssakko, joka RYS-9 1998 11.8:n mukaan laskettuna tekee 29800€, Mammutti hyvitti vain 3600€.

Tietysti pohjoisen miehillä oli mukana myös toinen lista (sähköpostissaan), jossa mainitaan että seinä on kanttia tasakertaan asti, loput hirsipaneelia. Sitä vaan emme ole koskaan nähneet eikä siinä ole allekirjoitustamme. Totesinkin että heillähän on täysi vapaus kirjoitella millaisia dokumentteja huvittaa, mutta päteviä ne eivät ole.

Tässä pari kuvaa noista irvistävistä kulmista. Mittanauha on 25mm levyinen. Alemmassa kuvassa kulmanauha irvistää noin 25 sentin matkalta. Tätä esiintyy seitsemässä nurkassa. On mahdollista että kyseessä on materiaalivika, mutta se on talotoimittajan ja materiaalitoimittajan välinen asia.

Koronkiskontaa

En malta olla tässä vielä toteamatta että kuluttajaa suojaa viivästyskoron osalta korkolaki, siinä todetaan ykskantaan että viivästyskorko on Suomen pankin (EKP) puolivuosittain vahvistama viitekorko plus 7%. Tätä korkeampaa viivästyskorkoa ei voi sopia kuluttajakaupassa. Jos korkoa yritetään periä enemmän, on kyseessä kiskonta tai törkeä kiskonta.

Viivästyskorko on tuossa perintäkirjeessä 11,5%. Sehän on melkein tuplat lain määrittelemään maksimiin verrattuna. Ferenda käyttää hallitsevaa asemaansa (iso lakiasiaintoimisto) ja uhkaa isoilla oikeudenkäyntikustannuksilla ja luottotietojen menetyksellä, ja korko näyttää olevan systemaattisesti sama muillekin lähetetyissä kirjeissä. Selvästi tavoitellaan merkittävää taloudellista etua mikä viittaa törkeään kiskontaan.

Kiskonnasta saa sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Mutta ehkä Suomen laki ei koskekaan Ferendan lakimiehiä...heillähän on konttori myös Ruotsissa.

Rahasta ei nyt ole kysymys vaan periaatteesta. Mammu väittää edelleen ettei perustukset kuulu alkuperäiseen kauppasopimukseen. Siinä tapauksessa on vielä törkeämpää niistä laskuttaa.

Lisävaateita Mammutilta - tarina jatkuu...

Kerrottakoon tässä taustana että kun kauppaa tehtiin, todettiin että autotallin osalta toimitus on normaali matalat perustukset sisältävä paketti, taloonhan tuli pohjakerros toiselta toimittajalta kun sitä ei Mammulta saanut.

Laskussakin luki että "Päätoimitus ja perustukset". Väittävät että hehän ovat toimittaneet tilausvahvistuksen. En viitsi nyt tähän kaivaa kauppakaarta mutta kyllähän se on niin että jos alkuperäisen kauppasopimuksen sisältö muuttuu, tilausvahvistuksessa pitää selvästi indikoida muutokset ja jos jotain jää pois, hyvityksen pitää näkyä loppusummassa. Ei toimittaja voi yksipuolisesti noin vain jättää tavaraa pois ja vedota tilausvahvistukseen.

Koko asiaan emme olisi edes kiinnittäneet huomiota, mutta kas kun Mammun talousjohtaja painosti ankarasti lukemaan niitä dokumentteja kunnes ymmärrämme ja jos emme ymmärrä niin palkkaamaan henkilön joka ymmärtää (löytyy tuolta aiemmista postauksista). No tämän verran ymmärsimme.

Pari viikkoa sitten toimari soitti vaimolleni yli 4 tunnin puhelun jossa kävi asiaa läpi. Valitti että talo oli tullut hänelle maksamaan 25000€ enemmän. Lupasi että asia sovitaan ja hän selvittää ja soittaa uudelleen. No ei soittanut.

Siispä vaateisiin...lakiasiaintoimisto Ferendalta tuli perintäkirje perustuksista ja koroista. Väittävät että karhuja olisi lähetetty. Ehkä on muttei ainakaan meille. Lisäksi uhkaavat käräjäoikeudella ja luottotietojen menetyksellä, mikä on kuulemma laitonta, tiedä sitten.

Kannattaisi lakiasiaintoimiston varmaan tutustua Mammun viimevuotiseen tilinpäätökseen, se näyttäisi olevan 860 000€ tappiolla (edit: rahoituserien jälkeen 954 000), vaikka rakennusala on käynyt pari vuotta kuumana. Voi pian jäädä liksat saamatta, tosin lakimiehethän ne ovat ensimmäisenä haaskalla. 

Ei hyvältä näytä niiden asiakkaiden kannalta jotka ovat tilauksen tehneet ja maksuja maksaneet. Itse olisin hyvinkin huolissani.

Toimari on muuten sitä mieltä että ei näillä nettikirjoituksilla ole mitään merkitystä. Tarkistin että tähän päivään mennessä blogilatauksia oli noin 34000. Toivottavasti blogi on kuitenkin auttanut lukijoita ymmärtämään ainakin sen ettei myyjien puheisiin ole juuri luottamista: "mistään ei tarvitse huolehtia"...

Yhteenveto

Tässä vaiheessa tuntuu siltä että hyvä mökki siitä kuitenkin syntyi. Alku oli kyllä karsea.

Jonkinlaisena yhteenvetona toteaisin mm. seuraavaa:

-rakennusalalla myyjien puheisiin ei ole luottamista

-kun kaupat on tehty ja nimi paperissa, toimittajalta tulee myöhemmin tilausvahvistus jonka sisältö on erilainen kuin kauppasopimuksessa

-piirustuksiin piirretyistä osista osa kuuluu toimitukseen ja osa ei

-muiltakin osin toimittajat pyrkivät hieman luistamaan, kuten esimerkiksi ulkoportaista vaikka ne ovat kuvissa, tai autotallin ränneistä ja lumiesteistä

-asiakkaalle toimitettavat "ohjeet", lappuset tai vihkoset ovat mainoksen muotoon painettuja sopimuksia jotka sisältävät velvoitteita tilaajalle. Kannattaa ottaa ne kaikki mukaan, poistua pariksi päiväksi ja näyttää asiantuntijalle jossain muualla.  Vaan sitäpä ei myyjä mielellään sallisi vaan patistaa laittamaan nimen paperiin nyt ja tässä. Jos patistusta esiintyy niin heti ulos myymälästä.

-koordinaatiossa ja aikataulutuksessa olisi toimittajilla paljonkin kehittämisen varaa. Turha tuoda ikkunoita paikalle ensimmäisenä.

-jätelavaa ei käytetty vaan omaa kuomukärryä. Sitä piti toki tyhjentää välillä tiuhaan tahtiin, ehkä 20-30 kertaa. Jätelavan vuokra on 2-8€/pv (300pv) plus jätemaksu ja kuljetus. Nyt kuluja oli ehkä noin 500€.

-termit "muuttovalmis", "avaimet käteen" yms. ovat myyjien keksintöjä ja harhaanjohtavia. Niiden sisältöä ei ole missään määritelty ja se vaihtelee toimittajasta toiseen. Tässä tapauksessa se alkoi siitä että piti järjestää 30 kuormalavaa ja pressuja ja olla vastaanottamassa tontilla tavaraa 24/7, sekä järjestää jätekuljetusta, siivousta, taukotupia jne. Vaikka myyjän mukaan "mistään ei tarvitse huolehtia". Todellisuudessa pitää nimenomaan huolehtia kaikesta, maadoituskaapelin asennuksesta piirustusten kopiointiin ja toimittamiseen eri instansseille.

Laitetaas nyt kuitenkin pari kuvaa kevennykseksi tähän loppuun, kalustus on alustava tässä vaiheessa:

Terassilta:

Lopputarkastus tehty

Päätoimittajan osalta alkaa olla melko lailla valmista. Viime viikolla tilailtiin lopputarkastusta,  ja kaupungilta kävi sitten kolmen miehen joukkue navigaattoreineen arpomassa lämpökaivon koordinaatteja. Olin merkannut muistiin ristimittausetäisyydet terassin tolpista, joten osasin kertoa muutaman sentin tarkkuudella missä kohti kaivo on.

Omana projektinani asentelin kierreportaat. Ei ihan mennyt kuten opasvideossa. Kuilun kaidetolpat olisi pitänyt propata 8 cm päähän laatan reunasta, tällöin kaide olisi jäänyt seinälinjasta keskemmälle. Päätin sitten rakentaa L-profiilista kulmalistan, siispä Kuusakoskelta 120x50x5-ainesta, rälläkkä kouraan ja leikkelemään ja porailemaan. Näin kiinnitys laattaan saatiin kuilun puolelta eikä vinyyliin tarvinnut tehdä tolppien kohdalle reikiä. 8 mm kierretangosta (8.8) vaan pätkiä, laattaan 10 mm reikä, 2/3 täyttö Sika-injektiomassalla ja tanko perään. Jämähtää aika joutuisaan. Seuraavana päivänä kierrettiin mutterit paikalleen, pitää vielä lyhentää tangon päät ja korvata tavalliset mutterit huppumuttereilla. Ainakin IKH:lla näytti olevan aika siistejä. Käyntikolmion kumpaankin laitaan jäi noin 20 cm aukko kaidetolppien väliin, joten asensin tukevasta katiskaverkosta palat nippareilla aukkoon ettei tarkastaja putoa. Kumma kyllä tuo verkko istuu tuohon metallikaiteeseen visuaalisesti yllättävän hyvin. Saattaa silti olla että haen pari 20mm ainesputkea joilla korvaan nuo verkonpalat.

Eilen 19.6.2017 oli sitten lopputarkastus. Erinäisiä asioita ihmeteltiin. Piipuissa ja niiden pelleissäkin pitäisi kuulemma olla tyyppihyväksyntäkilpi. Jaa. Kai niissä sellaiset on, ei kai hyväksymättömiä piippuja kukaan uskalla myydä?  Kun ikkunat ovat korkeita, pitää niiden olla ns. turvalasia löytyi niistä ainakin standardin numero.

Ihan kaikkia dokumentteja ei saatu kasaan, joten hieman täydennettävää jäi, mutta hyväksyntä saatiin. Aikamoinen byrokratia noissa on, mittauspöytäkirjaa, vesikalusteluetteloa yms. tarvitaan monenlaista. Onhan niistä toki se hyöty että näin voidaan varmistaa että tärkeät asiat tulevat tehtyä kuten vesiputkiston koeponnistus.

Virolainen alihankkija sai Mammutilta toukokuussa ns. fudut. Ilmeisesti häneltä ei löytynyt osaavia sisustajia, pystytysporukka kyllä osasi asiansa. Saimme sen vaikutelman että puuttui myös halua maksaa tehdystä työstä. Se ei käy, silloin jäävät myös työnantajamaksut suorittamatta.

Työn tuli saattamaan loppuun paikallinen yrittäjä, joka on hoitanut asiat hyvin. Se oli Mammutilta oikea liike.

Mammutin työnjohtaja kävi perjantaina ja se olikin (hieman yllättäen) myös työn luovutuspalaveri. No, ei siinä mitään, hyvässä mallissa on asiat. Nuo edellisessä postauksessa mainitut asiat (varaston tuuletus, tallin ovenavaajat, liesituulettimen huipparin kytkentä) ovat tosin vielä tekemättä mutta ne on nyt kuitenkin kirjattu. Lisäksi katolle yläpohjan tarkistusluukulle on asennettava käyntisilta. Tässä vaiheessa uskon että ne siitä järjestyvät (asiaa varmasti auttaa että rahaa on vielä kanissa). Ramille kyllä kehut asioiden hoidosta!

Isompia juttuja on vielä ulkomaalaus ja pihatyöt. Osa saadaan maalattua omin päin, ainakin autotalli. Maalausliike aloittaa näillä näkymin heinäkuussa.

Loppusuoralla ollaan

Seuraavaksi vuorossa käyttöönottokatselmus.  Sitä varten pitää tilata lämpökaivon sijaintikatselmus yhdestä numerosta ja lvi-katselmus toisesta.

Lisäksi pitää toimittaa rakennesuunnitelmat, iv-suunnitelmat, kvv-suunnitelmat ja todistus verottajalta siitä että rakentamisilmoitus on tehty. Kumma että kiinteistövero tuli jo viime vuodelta. Mistäköhän verottaja sen on keksinyt?

Ei ole kokemusta lämpökaivon sijaintikatselmuksesta. Koska kaivo on pumppuun nähden alarinteessä, voi ilmauksen tehdä sisältä käsin, eikä maastossa ole pintaan vedettyä tarkastuskaivoa (kun sitä ei kuulemma tarvita). 

Mielenkiintoista nähdä mitä tuossa tehdään. Oletus on että pari ukkoa ajelee paikan päälle, pällistelee aikansa ja laskuttaa muutaman tunnin työn ja kilometrikorvaukset.

Kaippa noista parin tonnin suojelurahat maksamalla selviää. Elleivät sitten keksi siirrättää lämpökaivoa vaikka metrin toiseen paikkaan.

Vielä on joitakin yksityiskohtia vaiheessa, tallin avaajat olivat väärän malliset ja uusia on odoteltu noin kuukausi. Tallin nurkassa on omalla sisäänkäynnillä oleva varasto, siihen on tehty yksi tuuletusaukko talliin!!! Hei haloo, ei kai yksi 100mm venttiili pysty ilmaa vaihtamaan.  Sisäänkäynnin syöksytorvien asennusta pitää säätää portaiden vuoksi (ulkoportaat eivät sisälly toimitukseen). Liesituulettimen huippari on kytkemättä ja reilut 2m putkea sekä sen (näkö)suoja asentamatta. Vielä pitää selvittää mistä säädetään autotallin ja alakerran lämpötiloja.

Alakerran lattiapinnoitteita asennetaan omana työnä. Vinyyliä tulee, tämä laji on hankalammin asennettavaa kuin yläkerrassa. Pontti ei mene paikalleen ihan noin vain, saa asetella ja naputella.

Tallista irrotettiin vuorilaudat maalausta varten, ne oli tätä varten jätetty naulaamatta pohjaan asti. Hirsipaneeleihin laitettiin pohjuste. Talon seiniin se levitettiin kasvinsuojeluruiskulla ja harjalla, ruiskun pumppu on jossain vaiheessa hajonnut, käväisin etsimässä uutta. Löysin 60-wattisen halpis-sähköruiskun melkein puolet halvemmalla, joten otin sen kokeeksi. No sehän osoittautui toimivaksi ja sillä sai tasaisen kerroksen nopeasti. Tosin laudan pinta on epähomogeenista, toinen kohta imee kuin sieni ja toinen ei, siveltimellä sitä voi helpommin korjata ja lisätä tarvittaessa. Sitä en osaa sanoa onko sillä lopputuloksen kannalta merkitystä. Ikkunat ja pellit joutuu pyyhkimään lakkabensiinillä, sen verran hajasumua ruiskusta lähtee.
Lisäys: Pohjuste ei muuten lähde lakkabensiinillä. Kovempia liuottimia tarvitaan.

Kompromissi terassilaseissa...

Päädyttiin kompromissiin lasien osalta. Näkyvimmälle paikalle vaihdettiin noin 150 cm leveät ehjät lasit, eli neljä pikkuruutua korvattiin kahdella isommalla. Samalla saumakohdassa olleet tukilaput jäivät pois.  On kyllä paljon parempi. Kas kummaa, leveämmät lasit onnistuvat sittenkin.

Merkillistä että toimittajat vetoavat "lakiin" jos jokin asia ei mene heidän mielensä mukaan. "Kun laki vaatii...", onko tuttua?  Silloin kannattaa kysyä että mikä laki ja mikä pykälä.

Asentajalla oli kyllä tympeä asenne. Ehkä oli saanut evästyksen "hankalasta" asiakkaasta. Oli sangen ***####tunut eikä sitä peitellyt.

Lasikaide terassille oli ainoa järkevä vaihtoehto kun olkkarin ikkunat lähtee lähes lattian pinnasta, ne olisivat menneet hukkaan jos niistä näkyisi vain terassin kaide. Nyt istuessakin näkyy järven pinta. kaiteen yli näkyisi vain vastarannan metsää.

Tulokseen olemme lopulta tyytyväisiä, vaikkei sittä ilman vääntämistä selvitty. Toivottavasti toimittaja oppii puhumaan totta.

Valehtelun kulttuuri

Tällä kertaa on kunnostautunut Lumon.

Tilattiin muutama viikko sitten terassille lasitettu kaide. Käytiin paikallisessa toimistossa ja kysyttiin yhtenäisistä laseista, koska ylimääräisiä tolppia ja saumoja ei haluta maisemaa pimittämään. Kysyttiin nimen omaan pitkiä laseja, ja myyjät kehuivat että nyt sellaisia saa.

Ensimmäisessä piirustuksessa jota näytettiin kaupanteon yhteydessä lasit oli piirretty yhtenäisinä, tämä dokumentti on kyllä tallessa. Jonkin aikaa tilauksen jälkeen tuli siten sähköpostissa tuotekortti jossa on hennolla viivalla piirretty pystyviivat, mutta mitään selitystä niille ei ollut. Korttiin ei kiinnitetty sen kummempaa huomiota vaan uskottiin suomalaisen myyjän sanaan.

Ei olisi pitänyt. Kun tavara tuli tontille, ilmeni että kaidelasit onkin tehty 70-90 cm soiroista joita ladotaan vierekkäin tarvittava määrä. Epäilemättä leveämmät olisivat vaatineet paksumpaa lasia joka on tietysti kalliimpaa. Hinta nyt ei ollut meillä se ensisijainen kriteeri vaan nimen omaan yhtenäinen lasi.

Nähdäkseni tähän toimintamalliin on toimittajan puolelta kaksi vaihtoehtoista syytä:
a.) Toimittaja on todennut että tulee parempi kate kun laitetaan ohuempaa ja siten halvempaa lasia.
b.) Myyjät ovat jo alun alkaen tiedostaneet tilanteen ja joko suoraan valehdelleet tai ainakin huolellisesti jättäneet kertomatta ruutujen todellisen leveyden, vaikka varmasti tehtiin selväksi mitä haluttiin. Millään muulla ei ole väli kuin tilauksen allekirjoituksella.

Näyttää olevan rakennusalalla yleistä että kun on nimi saatu tilauspaperiin, lähetetään vasta jälkikäteen lisää dokumentteja joista selviää (jos sittenkään) mitä on ostettu.

Lumonilla se on tuotekortti, Mammutilla "Ohjeita tilaajalle", joka suomeksi tarkoittaa "Tilaajan lisävastuut ja velvoitteet".

Ilmoitimme että hakekaa romunne pois, tavara ei ole sitä mitä tilattiin. Myyjä ilmoitti yks'kantaan että kauppaa ei voi perua. No odotellaan sitten niitä yhtenäisiä laseja, olkaahan kuulolla...

Lisää viivettä

Kohta on kuukausi edellisestä postauksesta, mutta eipä tässä ihmeitä ole tapahtunutkaan. Lattiavalun päälle laitettiin tasoitetta vajaat 600kg. No siitä tuli hyvä, ja se ehti kuivua mukavasti ennen lattiapinnoitteiden asennusta. Nyt vinyyliparketit on asennettu, hyvän tuntuinen materiaali, tosin syytä ollakin kun hinta on yli 7-kertainen peruslaminaattiin verrattuna. Olenkohan jo maininnut että paketin peruslaminaatista saatiin hyvitystä peräti reilut 7€ neliöltä?

Vaihdettiin vakiolistat vähän leveämpiin (lisähintaan tietysti). Järeää hirttä vasten halvin 42 mm olisi näyttänyt vähän rimpulalta. Listoitus on vielä kesken. Tallin seinät ja katto on levytetty, väliseinäke vielä kesken.

Käyttövesi tulee, vesikalusteet on vielä asentamatta, mutta tallissa on hana. Muutamana päivänä on vettä juoksutettu maastoon ja vähän imeytyskenttään. Eka päivänä vesi oli hieman sameaa mutta jo toisena päivänä ihan kirkasta. Päätettiin asennuttaa suodatin hanojen säästämiseksi, kustannus 120€, vaihtopatruuna 30€, se vaihdetaan tarpeesta riippuen 1-2 kertaa vuodessa. Olkoon nyt vaikka vuoden käytössä. Jos toisessa patruunassa ei näy hiekka tms. niin eipä sitä sitten kai enää tarvita. Tietysti veden laatu pitää vielä tutkituttaa.

Tällä viikolla pitäisi asentaa sähkö- ja oletettavasti myös vesikalusteet.

Saunassa tuli takapakkia. Makkaria vasten olevalle seinälle oli laatoituksen kohdalle tungettu villa lujalevyn ja harkkoseinän väliin. Ei kuulemma pidä laittaa, tulee laatat alas. Itse en osaa sanoa miten asia on, mutta "vakiorakentajamme" manasi ja repi seinän alas. Sääli, sillä laatoittaja oli tehnyt todella siistiä työtä.  Piippu- ja kiuasasentajalta oli jäänyt perjantaina homma kesken kun joku savuputken osa puuttui tai oli vääränlainen, ei mennyt sen osalta työtä onneksi hukkaan.

Ongelmana näissä on, että työmaalla käy milloin kukakin tekemässä kuka mitäkin. Toimittajalla pitäisi olla nimetty työnjohtaja koko ajan paikan päällä valvomassa. Nyt vaan on käynyt niin että tuota hyvää työtä tekevää ydinporukkaa on juoksutettu ympäri Suomea parsimassa muiden porukoiden jälkiä.

Vielä pari sanaa toimittajavastuusta. Urakoitsija oli vuokrannut porukalle rivitaloasunnon projektin ajaksi. Vuokra-aika on nyt loppu ja porukat joutuvat ulos. Herää kysymys mites majoitus nyt järjestetään ja kuka maksaa? En ajatellut asettua vapaaehtoiseksi.

Mökki on tietysti nyt lämmin ja kohta vesihuoltokin toimii, mutta siellä ei kuulemma saa yöpyä ennen lopputarkastusta. Toisaalta eihän mökkiin voi muutenkaan muuttaa joten mitäs sitte? Mahtaako lopputarkastuksella olla mökin tapauksessa muuta virkaa kuin rahastus...tämä heittona virkamieskunnan suuntaan.

Ydinporukka on siistiä ja he nyt voisivat sillä ollakin, mutta muista ei ole takeita. Kumma kyllä kaikki rakentajat polttavat ahkerasti, onneksi ulkona (ainakin toistaiseksi). Itse vihaamme tupakan hajua, eikä tunnu mukavalta että uuteen mökkiin pitäisi ottaa otsonointi ennen kuin siellä voisi oleskella. Pelkään vaan että noinkohan vaan vierailevat taiteilijat kävisivät ulkona käryttämässä iltapuhteella, jos vaikka sataa...mutta saapa nähdä ketä tontille ilmestyy (vai ilmestyykö ketään) kun aliurakoitsija on jättänyt tekijöiden mukaan kylmästi palkkoja maksamatta.

Sen verran pyyhkeitä maarakentajalle että yksikään ränniputkista ei ollut piirustuksiin merkityllä kohdalla, joten katolta tulevat vedet valuvat vielä sokkelin vierelle hiekkaan. On kuulemma helposti korjattavissa, niin varmaan onkin. Olisi hyvä jos korjauksen tulisivat tekemään ne kaverit jotka tekivät täytön, oppisivat piirustusten ja niiden lukemisen tarkoituksen. Oma kuntoni ei kestä lapion heiluttelua.

Luovutuksen piti olla korjatun aikataulun mukaan maaliskuussa. Toimittaja ajattelee nyt että jos se olisi ensi perjantaina. Saahan sitä unta nähdä. Toisaalta, "ensi perjantaina"-suunnitelma on pätevä myös ensi perjantaina.

Projekti taitaa valmistua sittenkin...

Hiljaiseloa oli mökilllä monta viikkoa kun rakentajat oli muissa maisemissa. Olipahan laatalla aikaa kuivua rauhassa. Hyvin se on kuivunutkin, vain pari pientä halkeamaa.

Nyt on parisen viikkoa ollut sitten sutinaa, parhaimmillaan kuusikin ukkoa pyörimässä. Putket ja sähköt on vedetty, väliseinät on levytetty, tasoitettu ja maalattu. Lämpöpumppu on asennettu, ensi tiistaina siihen on tarkoitus kytkeä sähköt. Käyttövesi on kytketty teknisestä tilasta kaivoon, pumppua pyöräytettiin, ja todettiin että painetta ei kerry. Eipä niin koska vaakaan lähtevä putki kaivon 90-asteen kulmasta oli irti. Ei ole iso juttu korjata, kuuluu kaivofirmalle.

Sen sijaan astetta isompi kiusa on putket jotka asennettiin monttuvaiheessa sähkövetoja varten tallilta kellarin tekniseen tilaan ja sieltä kaivoon. Jostain syystä tallilta tulevaa putkea ei näy teknisessä tilassa ollenkaan. Lieneekö jäänyt valun alle. Tosin muistikuvani mukaan tallilta olisi vedetty maakaapeli tekniseen tilaan. Kolme muutakin anturan ali vedettyä putkea oli kipinän mukaan tukossa (kaivolle ja kahteen rakennuksen vastakkaiseen nurkkaan vedetyt). Ihme juttu. No, pääseepähän kaivamaan kaapeliojaa.

Talli on lämpöeristetty ja odottelee sisäpinnan kipsilevyjä ja nosto-ovien asennusta. Valun yhteydessä lattiaan otettiin Mastertop-pinnoite, sen pitäisi olla kestävä. Sen näkee sitten kun yhden talven on autolla ajellut nastoilla sisään ja ulos.  Talli on nyt tarpeeseen, siellä majailevat nyt kaapistot ja kaikki kodinkoneet lämpimässä ja kuivassa. Kyllä joka työmaalle pitäisi ensimmäisenä tehdä lämmin talli.

Huolenpitoa näyttää kuitenkin riittävän näin MUUTTOVALMIIN mökin tilaajalle. Vaimoni on hoitanut koordinointia, muuten olisi prokkis mennyt pahasti ruvelle.  Työmaalla on syytä käydä päivittäin. Puhelimessa eri toimittajien kanssa menee herkästi muutama tunti päivässä, projektinhoito kuuluisi kyllä mielestäni MUUTTOVALMIIN mökin toimittajalle eikä tilaajalle.

Mutta jos jättää hoitamatta ja käymättä, niin työn tulos on sitten sitä mitä sattuu tulemaan. Mainittakoon esimerkkinä vaikka väliseinien kulmat, nyt niihin käytiin hakemassa metallivahvisteiset kulmat, muuten ne olisivat jäänet Gyprocille ja tasoitteelle. Jokainen tietää miten hyvin gyproc-kulma kestää esimerkiksi pölynimuriletkun raapaisua.

Rakentajat tekevät siistiä jälkeä. Sen sijaan tilaaja on tässä joutunut hieman outoon välikäteen, koska urakoitsija on ilmeisesti jättänyt maksamatta joillekin tekijöille, ja väittää että olemme moittineet työn jälkeä. Se ei pidä paikkaansa, ainoa huomautus koski keittiön seinää, johon kosteuseriste oli levitetty hieman eri kohtaan kuin oli tarkoitus, ja nyt osa seinästä on kiiltävämpää. Tekijöillä ei ollut piirustuksia. No, siitä selviää yhdellä telauksella, voimme sen toki tehdä itsekin elleivät muut ehdi. Ei Suomessa voi palkkoja jättää maksamatta millään verukkeella.  En nyt ala tässä aihetta ruotimaan sen tarkemmin mutta tunteja menee puhelimessa helposti. Ärsyttää olla kenenkään keppihevosena.

Viime kesänä lueskelin netistä näitä rakentamiseen liittyviä pykäliä, ja niitähän riitti. Ainakin pääurakoitsija on velvollinen valvomaan että aliurakoitsijat suorittavat lakisääteiset velvoitteet. Se jäi kyllä epäselväksi että mitä MUUTTOVALMIIN mökin tilaajan vastuulle jää. Pitäisikö muka käydä kysymässä jokaiselta firmalta joka tontilla käy että josko pääsisi tarkastamaan kirjanpidon nähdäksemme että maksut on maksettu...

Kaupunkikin haluaa palkita alueelleen sijoittavia kiinteistöveron muodossa. Niin paljon revitään kuin laki sallii. Lattiapinta-ala ratkaisee oli ikkunoita tai ei. Lappu kolahti luukusta, näyttäisi olevan reilut 4000€ vuodessa. Odotetaas koska hulevesimaksu kolahtaa vaikkei kaupungin viemäreitä ole kilometrien säteellä. Eikä ne suojelurahat siihen jää, eiköhän kaupunki jotain keksi.

En nyt haluaisi olla pessimisti mutta jos joku harkitsee mökkiprojektia, kehotan kyllä vakavasti harkitsemaan minne sen sijoittaa. Samat neliöt saa Espanjasta tai Portugalista puolet halvemmalla ja pienemmillä ylläpitokuluilla. Ilmaston ansiosta vähemmätkin neliöt riittää kun voi oleskella ulkona, joten kustannus voikin olla kolmasosa kotimaisesta.

Rakentajat ahkerina, mutta jollain muulla työmaalla...

Vähään aikaan ei ole tullut kirjoiteltua, johtuu siitä ettei ole ollut juuri merkittäviä tapahtumia. Asuintilojen väliseinät on tehty ja levytetty suurimmaksi osaksi, osittain tasoitettukin.  Kellarikerroksessa on väliseinärangat paikallaan muttei levyn levyä.

Kaiketi nyt kiikastaa eniten putki- ja sähkötöistä. Sähkö/putkifirmaan olin ainakin viidesti maininnut että lämpöpumpulta pitäisi vetää putket keittiön ja makuuhuoneen väliseen seinään kahta jäähdytyspatteria varten, ja kondenssivesiputki tiskipöydän taa. Onnistui viimein eikä tarvinnut repiä kuin yksi kipsilevy pois kosteuseristeineen. Nyt ne kuitenkin ovat paikallaan, toivotaan että niille tulee kesällä käyttöä. Lämpökuormaa olohuoneeseen tulee kun ikkunat ovat etelään ja länteen.

Seiniähän ei voi sulkea ennen kuin piuhat ovat paikallaan. Niitä piti asentaa tällä viikolla, mutta eipä ole juuri ketään työmaalla näkynyt. Toissa viikolla oli pari kaveria kipsilevyjä asentamassa, mutta tahti vaikutti perin rauhalliselta.

Lämpöpumppu saapui ja se on kiikutettu asennuspaikalle. Mammutti kiirehti että kalusteet ja koneet oli saatava viime viikolla paikalle, onneksi ehdittiin juuri hätiin kun kuorman purku oli alkamassa. Kalusteet tulivat nimittäin koottuna, kolleja oli varmaan toistakymmentä kuutiota. Ne kun olisi roudattu sisälle niin eipä siellä mitään olisi mahtunut tekemään. Yhtään huonetta kun ei ole seinien puolesta valmiina varastona käytettäväksi. Ja lattioihin pitäisi vielä laittaa viimeistelytasoite. Koneet ja kalut sijoitettiin sitten talliin. Kyllä jokaisella työmaalla pitäisi olla 50 neliöinen lämmin talli välivarastoksi.

Nyt sitten ei tallin seinien levytys onnistu häävisti, mutta tehkööt ensin mökin siihen kuntoon että kalut voi kantaa sisään. Tallilla ei ole niin kiirettä.

Eipä tässä nyt jaksa ressiä repiä. Mökki on sään kestävässä kunnossa ja pysyy lämpimänä muutamalla kilowatilla. Ainakin laatalla on aikaa kuivua kunnolla. Kosteudenpoistaja Gree on lypsänyt vettä ilmasta muutaman litran vuorokaudessa ja mittari on näyttänyt vähän vajaata 50 prosenttia lämpötilan pyöriessä siinä 12-15 asteen paikkeilla.

Alkuperäisen aikataulun mukaan valmista pitäisi olla ensi viikolla. On selvää ettei näin tule tapahtumaan, jos työmaalla ei ole ketään niin hidasta se kai on eteneminen. Ehkä toukokuussa sitten...tai juhannukseksi...?

Metsuri kävi rojauttamassa 40 runkoa nurin mökin ja rannan välistä. Tukkeja tuli noin 120, paksuimmat tyvitukit olivat puolen metrin luokkaa. Ajokone kävi hakemassa ne tien varteen ja keräsi myös enimmät oksat. Siististi kävi kun maa on jäässä, vaikka lunta onkin niukasti. Havuja riittää kyllä kerättäväksi, niitä on koottu rantaan isoon kekoon, sen kun tuikkaa tuleen niin pääsee niistä eroon.

Normaalia rakentamista

Mökin peltikaton asennuksen jälkeen ilmestyi katto myös autotalliin. Varmaan vähän Yli-Kiimingissä ihmettelivät kun ilmoitimme että laskun saa lähettää, koska vesikatto on paikallaan. Tässä kohti tosin toimituksessa on nuukailtu, lumiesteet ja räystäskourut ja syöksy torvet ilmeisesti kuuluvat sisustukseen ("sisustan itse-talli"). Otimme ne kattomiehiltä kuitenkin samaan syssyyn, tarpeenhan ne ovat.

Rakennusporukka iski villat tallin seiniin ja yläpohjaan, ja sisäpintaan höyrysulun ja koolauksen. Nyt 3kW lämppärin termostaatti alkoi jo katkoa lämmitystä. Tallin valu tehtiin 8.2. aamupäivällä ja iltapäivällä lattiaan hierottiin Mastertop-pinnoite. Sen pitäisi kuulemma kestää, ja tulee lopulta halvemmaksi kun paksu epoksi. Taas härnättiin toimittajaa ilmoittamalla että valut voidaan maksaa kun ne on nyt tehty.

Heti valun jälkeen tallissa oli ankara kosteus, kaikki pinnat märkänä, kuinkas muuten kun yhtään tuuletusaukkoa ei vielä ole. Ajoaukoissa on muovi, toisen pään kulkuovi on paikallaan. Seuraavana päivänä siirrettiin Gree-kosteudenpoistaja mökistä talliin ja vesi ohjattiin letkunpätkällä suoraan lattiakaivoon. Se toimikin tehokkaasti, jo vuorokaudessa kosteus oli pinnoilta ja ikkunoista haihtunut lähes kokonaan, ja parin päivän jälkeen ei enää silmälasit sumenneet ulkoa tullessa. En viitsinyt kolmatta kosteusmittaria kuitenkaan hankkia. Tallin lattialle ei tulee enää muuta pinnoitetta, joten sillä on aikaa kuivua.

Mökin yläpohjaan kävi joku porukka puhaltamassa villat. Olipas iso vaikutus sisätilojen lämpötilaan. Nyt alakerrassa oleva 3kW puhallin pitää 18 astetta kellarikerroksessa ja yläkerrassa on noin 12 astetta, lämpö nousee avoimesta porrasaukosta. Kosteus on nyt pyörinyt 55-60% paikkeilla.
Aiemmin kun kosteusprosentti oli korkeampi, pidettiin yläkerrassa päällä myös paria säteilylämmitintä. Jostain syystä rakentajat ottavat ne aina pois päältä.

Yläkerran lattiasta on nyt otettu kahdesti kosteusnäyte, toisen tuloksia ei ole vielä saatu.

Tällä viikolla rakentajat ovat olleet muualla, lvi-asennuksia on tehty, ja niissä riittää tekemistä edelleen. Yläkerran väliseinät ovat paikallaan, levytykset osin asentamatta kun sähkö- ja lvi-työt ovat vielä kesken. Alakerrassa väliseinärungot ovat paikallaan. Viime viikolla kävimme maalaamassa alakerran teknisen tilan ja wc:n seinät, katon ja lattian. Oli muuten huomattavasti helpompi tehdä ennen putkistojen ja kaapelien asennusta.

Tavaraa tulee edelleen, mutta kukaan ei ole onneksi yrittänyt tontille 25 metrisellä yhdistelmällä. Alakerran kuunteluhuoneen Gyptone-moduulikatto ja seinien jousirangat saapuivat, samoin kuormalavallinen väliovia. Autotallin ovet lienevät nekin jossain pinossa pressujen alla. Pihassa on edelleen runsaasti tavaraa kuormalavoilla odottamassa asennusta.

Tässä vaiheessa alkaa tuntua jo positiiviselta, isompia kämmejä ei ole toistaiseksi ilmennyt, kyllä tästä vielä mökki tulee.

Nyt tapahtuu.

Joulun ja uudenvuoden välisenä aikana ei raksalla ollut ketään. Kävimme kuitenkin lähes päivittäin tarkistamassa tilanteen ja tyhjentämässä ilmankuivaimen säiliön.

Asennusporukka palasi töihin kolmas tammikuuta ja sitten alkoi tapahtua. Ikkunat paria suurinta lukuun ottamatta on nyt asennettu, laipioissa on koolaukset levytystä varten, väliseinät on tehty, tosin toinen puoli on levyttämättä kun sähkärin pitäisi laittaa loput putkitukset paikalleen.

Saunaan ja pesutilan väliseinät on muurattu harkosta, kuten myös keittiön ja makuuhuoneen välinen seinä puulieden kohdalta, todella siistiä työtä. Koska ulkoseinät ovat hirttä, kosteat tilat vaativat koolauksen ja tuennan joka sallii hirsien painumisen ja tietysti levytyksen. Samoin kaikissa väliseinissä on 4-5 cm painumisvara.

Eteläpuolen terassilaudat ovat paikallaan, järven puolella suurin osa.  Liukuovet painavat noin 250kg, nosturia ei voi käyttää, mutta terassia pitkin ne pystyy raahaamaan paikalleen.

Taloon on tulossa yläpohjaan tarkistusluukku katolle. Keittiökaapiston yläpuolelle vedetään pari putkea lämpöpumpulta, ne kytketään pumpulta kaivolle menevään putkeen jäähdytystä varten.
Näin saadaan jäähdytys olohuoneeseen ja päämakuuhuoneeseen kesän helteitä varten. Tosin tällä hetkellä ei kyllä helle tule mieleen kun pakkasta on viisi astetta ja tuulta reilut 10 m/s.

Autotalliin on ilmestynyt aluskate ja ruodelaudoitus on käynnissä.  Pohja sulaa kuulemma reilussa viikossa, jonka jälkeen voidaan asentaa lattiaeriste ja suorittaa valut vaikka talvi onkin. Hyvä niin, kuivaa säilytystilaa ei koskaan ole liikaa, oli rakentaminen sitten kesken tai valmis. Tallin lattiaan harkitsen kyllä Mastertoppia jos sen saa riittävän lämpimäksi. Työnjohtaja toi 20kW löpölämmittimen lainaan, sillä kyllä 50 neliötä lämpenee. Talossa sisälle puhaltavaa ei haluttu käyttää mutta tallissa pieni käry ei haittaa.

Nyt näyttää aika lupaavalta, uusi työnjohtaja hoitaa hyvin hommansa ja osan myyjienkin työstä. Asennusporukkaa on ollut 5-6 miestä joten kyllä tapahtuu.

Peltikaton asennusaikataulu muuttui

"Ensi viikolla"-suunnitelma lakkasi toimimasta tällä viikolla kun asentajat ilmestyivät paikalle! Hyvä niin, huomenna tulee työnjohtaja paikalle, pitää tarkistaa onko läpiviennit oikeilla kohdilla (hieman epäilyttää, mutta sehän on ensisijaisesti toimittajan ongelma).

Ilmanvaihtoputket on asennettu eristeineen, puhallusvillaa odotellaan. Nyt yläpohja pitää jo lämpöä eikä tarvitse hehkuttaa liitoskaapelit punaisina. Suurin osa ikkunoista on asennettu, isoimmat painavat 200-300kg, niitä ei saa paikalleen ennen kuin terassilla on sen verran lankutusta että siirto onnistuu sitä kautta.

Ikkunoista olisi tulossa rahtifirmalta lasku säilytyksestä. Emme nyt oikopäätä aio ilmoittautua vapaaehtoisiksi maksajiksi, sillä teimme toimittajalle hyvissä ajoin tiedoksi ettei niitä kannata lähettää metsässä säilytettäväksi.

Pieniä unohduksia

Näyttää siltä että suunnittelijoilta on unohtunut yläpohjan tarkistusluukut kokonaan. Mammutilta ehdottivat että sahataan päätykolmioihin luukut. Ei kuulosta houkuttelevalta, järven puolella luukku tulisi varsin korkealle, sinne ei pääsisi kuin pitkillä tikkailla, ja sen tietää että niistä jää jäljet seinään. Sisäänkäynnin puolella luukkuun pääsisi sisäänkäynnin lipan päältä, mutta se näkyisi kauas ja saisi rakennuksen näyttämään entistä enemmän rakoliiteriltä.

Luulisi että kannattaisi laittaa luukku katolle, sopivan matkan päähän harjasta. Mutta se on kuulemma vuotoriski loivalla peltikatolla. Taitaa todellinen riski olla siinä että se pitäisi Mammutin maksaa, kun taas reikä seinässä ei maksasi Mammutille mitään.

Lattiavalut on hiottu, mutta jälki on liian epätasainen. Oli kuulemma liian alhainen lämpötila. Kuten todettua, kellarin olisi voinut valaa heinä-, elo-, syys-, tai lokakuussa. Kellariin olisi voinut asentaa ovet ja ikkunat jo monta kuukautta sitten. Muista ikkunoista ja ovista olisi ainakin kevyemmät voinut kantaa sisään säältä suojaan. Mutta kun se ei tuolloin mitenkään käynyt Mammutin silloiselle työnjohtajalle. Kuitenkin valut tehtiin kahtena eri päivänä.

Eipä tuo tasoittaminen liene paha homma nykyisillä aineilla. Joskus tein pohjatyöt wc-tilaan lämmityskaapelia ja laatoitusta varten. Tasoitus kävi itsetasoittuvalla massalla helposti, hieman lastalla avittaen. Isommista pinta-aloista ei kyllä ole kokemusta, mutta kaipa lattiantekijöillä on.

Mastertop-pinnoitteesta keskustelin ennen valuja lattiafirman kanssa. Se vaatisi korkean työstölämpötilan, eikä sitä voi kuulemma maalata. Lisäksi se on kellarin ajateltua käyttöä ajatellen tarpeettoman luja, joten se jätettiin kellarista pois. Luultavasti sinne löytyy riittävän lujia epoksi tms. maaleja. Autotallin osalta pinnoite on vielä harkinnassa.

Yksi rakentajaporukasta tuli tekemään kosteiden tilojen väliseinien harkkomuurauksia. Olisi tarvittu putkimiestä, jota ei kuitenkaan ollut saatavilla. Ketäköhän mahtaa tuo monien eri aliurakoitsijoiden käyttö lopulta hyödyttää, ainakin se vaatisi jonkinlaista koordinointia.

Onkin jäänyt mainitsematta että etelän puoleisen terassin alle lisättiin omana työnä routamatto ja noin 10 cm kerros mursketta noin 20 neliön alueelle. Homma piti hoitaa ennen terassin laudoitusta, muuten olisi soran tunkeminen ryömintäkorkuiseen tilaan ollut hikinen homma.  Nyt osui olemaan pari päivää lämmintä, jolloin haravoitiin lehdet ja muu biomateriaali hiekalta pois ja levitettiin routamatto. Pienkuormaajalla haettiin murske kasasta noin 30 metrin päästä, kipattiin reisilankkujen välistä ja tasoitettiin rautaharavalla. Sepä kävikin yllättävän helposti, eihän siihen mennyt kuin pari tuntia.